Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on karulla tavalla muistuttanut, kuinka merkittävä rooli myös ydinaseilla ja pelotepolitiikalla on nykyajan konflikteissa, konventionaalisen asevoiman ohella. Venäjän valtionjohdon ja useiden venäläisten ulkopoliittisten vaikuttajien ylläpitämä ydinaseretoriikka on muuttunut yhä aggressiivisemmaksi. Jopa suora ydinaseuhkailu ja tuomionpäivänjulistuksia muistuttavat lausunnot ovat tulleet osaksi arkipäiväämme. Erityistä kansainvälistä huomiota Venäjän hyökkäyssodan aikana on saanut ajatus ennakollisesta ydinaseiskusta, jossa Venäjä iskisi taktisin ydinasein Eurooppaan etsiessään ratkaisua pitkittyneeseen sotaan. Erityisen äänekkäästi kyseistä näkemystä ja ajatusta ydinaseen käyttökynnyksen madaltamisesta on ajanut ”tuomionpäivän professoriksikin” nimetty presidentin entinen neuvonantaja, pitkänlinjan akateemikko Sergei Karaganov.
Keskusteluun onkin noussut aito huoli Venäjän harjoittaman ydinaseretoriikan tarkoitusperistä. Onko Venäjän uhittelussa kyse vain yrityksestä pelastaa Venäjän sotilaallisen suurvalta-aseman rippeet? Onko tarkoituksena lietsoa pelkoa ja epävarmuutta, joka pahimmillaan lamauttaisi Lännen tukitoimet Ukrainalle ja viimesijassa saisi Ukrainan antautumaan? Onko Venäjä todella muuttamassa ydinasedoktriiniaan ja madaltamassa kynnystä ydinaseen (ensi)käytölle?
Vastausyritykset näihin kysymyksiin ja lisää analyysiä aiheesta voit lukea tuoreesta Venäjän ydinaseretoriikkaa ja pelotepolitiikkaa käsittelevästä työpaperista ”Mutually Assured Distraction : Analysis of Sergey Karaganov’s Doomsday Rhetoric in the Context of Russian Nuclear Deterrence. Julkaisun on kirjoittanut Venäjä-ryhmän tutkija VTM Oona-Maaria Hyppölä ja se löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun avoimesta Doria-julkaisuarkistosta. Julkaisuun pääset tästä.
Russian Military and Security Research Group 