Hyökkäysrikosta käsiteltiin rikoksena rauhaa vastaan ensimmäisen kerran Nürnbergin ja Tokion tuomioistuimissa toisen maailmansodan jälkeen, jota seurannut vuosikymmeniä kestänyt pyrkimys luoda toimiva yhtenäinen oikeusjärjestelmä sotien ja niiden vaikutusten rajoittamiseksi huipentui Rooman perussäännön ja kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamiseen. Hyökkäysrikosta koskevan lainsäädännön luominen osoittautui kuitenkin suureksi haasteeksi ja vaikka se lopulta saatiin osaksi kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaa, on Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä sodassa käynyt selväksi, että kyseinen lainkäyttövaltaa koskeva järjestelmä on etenkin suurvaltojen vastustuksesta johtuen jätetty täysin tehottomaksi ja jälkikäteen unohdettu.
Mainitunlaiset ongelmat nousevat esiin nykyisen kaltaisesta järjestelmästä, jossa suurvallat asettavat säännöt koko yhteisölle, mutta eivät itse noudata niitä. Tämä asettaa kansainvälisen oikeusjärjestelmän luotettavuuden kyseenalaiseksi. Kyseinen ilmiö korostuu Venäjän Ukrainaa vastaan käymässä hyökkäyssodassa, johon liittyvissä Venäjän päättäjiä koskevissa yksilönvastuukysymyksissä ei edelleenkään ole päästy yhteisymmärrykseen.
Näin ollen on tärkeä arvioida nykyisen kansainvälisen oikeusjärjestelmämme kestävyyttä heijastelemalla sitä käynnissä olevaan Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja osoittaa, että siitä on tullut ratkaiseva tekijä mainitun järjestelmän tulevaisuuden kannalta. Kansainvälisen oikeusjärjestelmän kestävyyttä voidaan arvioidaan pohtimalla, miten kansainvälisen yhteisön reaktiot ja halukkuus säädellä aggressiivista sotaa ovat kehittyneet 1900-luvulta nykypäivään.
Lisää aiheesta voit lukea tuoreesta Venäjä-ryhmän työpaperista “International efforts to clarify the crime of aggression and its application in the case of Russian aggression against Ukraine”. Työpaperin tavoitteena on luoda parempi käsitys vielä puuttuvista elementeistä, joita kestävän rauhan luomiseksi tarvitaan. Julkaisun kirjoittaja Inka Hjelt on yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja hän toimi Venäjä-ryhmässä tutkimusavustajana keväällä 2024 vapaaehtoisen varusmiespalveluksensa aikana. Hjelt on erikoistunut kansainväliseen ja EU lakiin ja suorittaa tällä hetkellä maisteriopintoja International Law and Human Rights -ohjelmassa. Työpaperi löytyy Maanpuolustuskorkeakoulun avoimesta Doria-arkistosta. Julkaisuun pääset tästä.
Russian Military and Security Research Group 