Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän erikoistutkijan, sotatieteiden tohtori Vladimir Panschinin tutkimus Menneestä nykyisyyteen : teoreettinen tarkastelu Suomen maanpuolustukseen kohdistuvasta Venäjän toteuttamasta henkilötiedustelusta on julkaistu Maanpuolustuskorkeakoulun työpapereita sarjassa.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-25-3158-5
Abstrakti:
Valtiot ovat kautta aikain harjoittaneet tiedustelua muita maita kohtaan saadakseen oman päätöksenteon perustaksi tietoja esimerkiksi tiedustelukohteidensa aikeista, liittolaissuhteista, taloudellisista ynnä muista resursseista sekä sotavoiman suorituskyvystä. Jotta tiedustelukohteesta muodostettava kuva olisi mahdollisimman luotettava, on siitä pyrittävä keräämään tietoja kaikilla siihen soveltuvilla keinoilla. Vaikka ajan saatossa tiedustelussa on hyödynnetty kulloinkin saatavissa ollutta teknistä välineistöä, on ihminen säilynyt kautta aikain yhtenä tiedusteluvälineenä. Tänä päivänä, kun puhutaan siviili- tai sotilastiedustelupalvelujen ihmisten käyttöön perustuvasta tiedustelusta, käytetään termiä henkilötiedustelu. Se on yksi tiedonhankintamenetelmä ja eroaa muista tiedustelulajeista siinä, että sen keskiössä on ihminen sekä subjektina että objektina.
Tässä artikkelissa käsitellään Suomen maanpuolustukseen kohdistuvaa Venäjän toteuttamaa valtiojohtoista henkilötiedustelua. Tässä yhteydessä sillä tarkoitetaan Venäjän tiedustelupalvelujen, ulkomaan tiedustelupalvelu SVR:n, Venäjän asevoimien yleisesikunnan päähallinto GU:n sekä turvallisuuspalvelu FSB:n henkilötiedustelua. Artikkelin tavoitteena on esittää teoreettinen arvio siitä, mitkä ovat Venäjän Suomeen suuntaamaan sotilaallisia tarkoitusperiä palvelevan henkilötiedustelun järjestelyt ja kohteet. Artikkelin tarkoituksena on tukea Maanpuolustuskorkeakoulussa annettavaa Venäjän asevoimaopetusta.
Julkisiin lähteisiin perustuvan artikkelin lähestymiskulma on teoreettinen. Lisäksi puheena olevaa aihetta tarkastellaan sen olettaman kautta, että vaikka historia ei toista itseään, menneisyyden instituutiot säilyttävät identiteettinsä ja siirtävät traditionsa seuraajilleen. Täten esimerkiksi oletetaan, että toisen maailmansodan ja sitä edeltäneen ajan Neuvostoliiton tiedusteluorganisaatioiden perilliset toteuttavat henkilötiedustelua pääpiirtein samoin tehtävin ja menetelmin kuin menneisyydessä on tapahtunut, sillä tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen tehtävänä on tiedustelu. Teknologian tiedustelulle tarjoamat mahdollisuudet on rajattu tämän artikkelin ulkopuolelle.