Jonna Niskanen, BA, University of Jyväskylä

Johdanto

Venäjän arktinen alue kattaa noin kolmanneksen koko arktisesta alueesta. Venäjällä siihen kuuluu yhdeksän eri hallinnollista aluetta:

  • Murmanskin alue
  • Nenetsin autonominen piirikunta
  • Jamalo-Nenetsin autonominen piirikunta
  • Tšukotskin autonominen piirikunta
  • Karjalan tasavalta
  • Arkangelin alue
  • Komin tasavalta
  • Krasnojarskin aluepiiri sekä
  • Sakhan tasavalta (Jakutia).

Venäjän arktinen alue on pinta-alaltaan 4,8 miljoonaa km², joka on 28 % maan kokonaispinta-alasta. Alue alkaa maan luoteisosasta Frans Josefin maalta ja ulottuu Wrangelin ja Geraldin saarille itään. Alueella asuu 2,6 miljoonaa ihmistä, joka on yli puolet koko maailman arktisen alueen väestöstä.[1] Tarkasteltaessa aluetta sotilaallisesta näkökulmasta eroaa alue kuitenkin edellä kuvatusta. Pohjoinen laivasto on yksi Venäjän viidestä sotilaspiiristä ja sen yhtenä tehtävänä on arktisen alueen suojeleminen. Sen alue alkaa Norjan rajalta mutta yltää vain Nenetsin autonomisen piirikunnan itärajalle, kattaen lisäksi Novaja Zemljan, Zevernaja Zemljan sekä Anjounsaaret ja muita saaria idän suunnalta.

Kuva 1: Venäjän arktinen alue.[2]

Venäjän toimet arktisella alueella ovat puhututtaneet jo vuosikymmenen. Tämän tarkastelun tavoitteena on selvittää, onko Venäjän toimissa arktisella alueella tapahtunut muutoksia vuoden 2020 jälkeen. Tarkastelussa vertaillaan Venäjän valtion julkaisemia eri tasoisia asiakirjoja eri aikakausilta. Asiakirjojen pohjalta tarkastellaan alueella tapahtuneita toimia muita lähteitä hyödyntäen. Tarkastelu keskittyy Venäjän sotilaalliseen toimintaan, mutta sivuaa myös alueen sosioekonomisia toimia. Luonnonvarat ovat yksi Venäjän prioriteeteista alueella, mutta niitä ei tässä yhteydessä suoranaisesti käsitellä.

Venäjällä voidaan katsoa olevan kaksi päätavoitetta arktisen alueen suhteen:

  • Alueen sosioekonominen kehitys
  • Kansallisen turvallisuuden varmistaminen

Kehittääkseen alueen sosioekonomista tilaa Venäjä pyrkii kehittämään kokonaisvaltaisesti alueen infrastruktuuria ja pyrkii siten kasvattamaan alueen houkuttelevuutta. Turvatakseen koko pohjoisen rannikon koskemattomuuden ja säilyttääkseen rauhan alueella Venäjä keskittyy Pohjoisen meritien[3] kehittämiseen. Päästäkseen tavoitteisiinsa Venäjä on julkaissut useita eri strategisia suunnitteluasiakirjoja, jotka ohjaavat toimintaa arktisella alueella.

Strategioiden tarkastelu

Venäjän arktisen alueen kehitystä suuntaa presidentin allekirjoittamat eri tasoiset asiakirjat, joista tässä tarkastelussa on mukana (kaksi viimeisintä versioita) Venäjän Federaation politiikan perusteet Arktiselle alueelle vuoteen 2035 asti (Основы государственной политики в Арктике до 2035 года)[4] ja Strategia Venäjän federaation arktisen alueen kehittämiseksi ja kansallisen turvallisuuden takaamiseksi vuoteen 2035 asti (Стратегия развития Арктической зоны Российской Федерации и обеспечения национальной безопасности на период до 2035 года)[5]. Lisäksi tarkastelussa on mukana yksityiskohtainen toimintasuunnitelma arktisen alueen kehittämiseksi (Единый план мероприятий по реализации Основ государственной политики Российской Федерации в Арктике на период до 2035 года и Стратегии развития Арктической зоны Российской Федерации и обеспечения национальной безопасности на период до 2035 года)[6]. Näitä edellä mainittuja asiakirjoja ohjaa vielä ylemmän tason asiakirjat, joista tässä on mukana Venäjän kansallisen turvallisuuden strategia (Стратегия национальной безопасности Российской Федерации)[7] ja Venäjän ulkopolitiikan konsepti (Концепции внешней политики Российской Федерации)[8], joka uusimpana määrittää Venäjän tavoitteita alueella. Lisäksi tarkastelussa on mukana myös kaksi viimeisintä Venäjän meridoktriinia (Морская доктрина Российской Федерации)[9] ja voimassa oleva Pohjoisen meritien kehittämisuunnitelma (План развития Северного морского пути на период до 2035 года).[10]

Venäjän Federaation politiikan perusteet Arktiselle alueelle vuoteen 2035 asti

5.3.2020 presidentti Putin hyväksyi asetuksen Venäjän Federaation politiikan perusteet Arktiselle alueelle vuoteen 2035 asti (Основы государственной политики в Арктике до 2035 года). Tämä strateginen suunnitteluasiakirja antaa suuntaviivat sekä Venäjän kansallisten etujen turvaamiseksi että kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi arktisella alueella. Asiakirjassa määritellään tavoitteet, pääsuunnat ja tehtävät, sekä mekanismeja Venäjän federaation valtionpolitiikan toteuttamiseksi ja tuodaan esiin tärkeimmät haasteet kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi arktisella alueella.[11]

Alueella mahdollisesti tapahtuneiden muutosten havaitsemiseksi vertaillaan vuonna 2008 julkaistua ja vuonna 2020 päivitettyä asiakirjaa.[12] Keskeisimpinä muutoksina asiakirjojen välillä voidaan nähdä: (Liite 1)

  • arktisen alueen kasvava merkitys Venäjän ulkopolitiikassa
  • arktista aluetta koskevan poliittisten ilmaisujen terävöityminen
  • kasvavat pyrkimykset muuttaa rajoja (arktinen alue)
  • alueen turvallistaminen sekä
  • alueen militarisointi.

Päivitetyssä asiakirjassa mainitaan presidentin vastaavan valtion politiikan täytäntöönpanosta arktisella alueella, kun aiemmassa versiossa keskeisiä toimijoita ei ollut määritelty. Päivitetyn asiakirjan retoriikassa tapahtuneet muutokset ilmenevät jo ensimmäisissä kappaleissa, joissa arktista aluetta korostetaan kansallisen turvallisuuden asiana. Edellisessä asiakirjassa arktinen alue määriteltiin korostamalla viittä arktista valtiota, kun taas vuoden 2020 asiakirja ei täsmennä näitäkään toimijoita. Alueen turvallistaminen näkyy päivitetyn asiakirjan kansallisissa intresseissä, joita ovat Venäjän suvereniteetin sekä arktisen alueen koskemattomuuden säilyttäminen. Sotilaallinen turvallisuus ilmenee puolestaan asiakirjan maininnalla mahdollisen hyökkäyksen estämisestä, kun aiempi asiakirja keskittyi enemmän rajavalvontakysymyksiin.[13]

Muutoksia ilmenee myös verrattaessa Venäjän kerrontaa arktisen alueen ydinkysymyksistä. Puhuttaessa arktisen alueen rajoista, aiempi asiakirja painotti asian ratkaisemista kansainvälisen oikeuden puitteissa, kun taas vuoden 2020 asiakirja painottaa asian ratkaisua tavalla, joka on Venäjän etujen mukaista. Pohjoinen meritie nousee esiin molemmissa asiakirjoissa, uuden asiakirjan korostaessa entistä enemmän Venäjä-keskeistä lähestymistapaa, vanha korosti meritien merkitystä globaalilla mittapuulla. Lisäksi vuoden 2020 asiakirjassa Venäjä nostaa esiin myös muiden kuin arktisten valtioiden mahdollisuuksia osallistua alueen toimintaan.[14]

Venäjän suhtautuminen arktiseen alueeseen on lievästi muuttunut. Asiakirjoissa esitetyt Venäjän kansalliset intressit ovat samansuuntaisia. Aiemmassa asiakirjassa intressit ovat alueen sosioekonominen kehitys, rauhan säilyttäminen alueella sekä Pohjoisen meritien käyttö Venäjän kansallisena yhtenäisenä liikenneväylänä. Vuoden 2020 asiakirjassa intressit esitetään voimakkaammin ja ne ovat suvereniteetin varmistaminen, Pohjoisen meritien kehittäminen ja korkean elämänlaadun varmistaminen arktisella alueella.[15]

Strategia Venäjän federaation arktisen alueen kehittämiseksi ja kansallisen turvallisuuden takaamiseksi vuoteen 2035 asti

Venäjän Federaation politiikan perusteet Arktiselle alueelle vuoteen 2035 asti (Основы государственной политики в Арктике до 2035 года) konkretisoimiseksi on luotu vielä erillinen asiakirja alueen kehittämiseksi: Strategia Venäjän federaation arktisen alueen kehittämiseksi ja kansallisen turvallisuuden takaamiseksi vuoteen 2035 asti (Стратегия развития Арктической зоны Российской Федерации и обеспечения национальной безопасности на период до 2035 года). Strategia pohjautuu aiemmin käsiteltyyn Venäjän Federaation politiikan perusteet Arktiselle alueelle vuoteen 2035 asti (Основы государственной политики в Арктике до 2035 года). Sen uusin versio on julkaistu 26.10.2020 ja sitä edeltävä strategia 20.2.2013.[16]

Vuoden 2013 strategian pääpainoalueiksi esitettiin seuraavat:

  • integroitu sosioekonominen kehittäminen
  • tieteen ja teknologian kehittäminen
  • nykyaikaisen tieto- ja televiestintäinfrastruktuurin luominen
  • ympäristöturvallisuus
  • kansainvälinen yhteistyö arktisella alueella
  • sotilaallisen turvallisuuden varmistaminen sekä
  • Venäjän federaation valtionrajan suojelu arktisella alueella.

Strategiassa määriteltiin tärkeimmät mekanismit, menetelmät ja keinot Venäjän arktisen alueen kestävän kehityksen ja kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi. Strategiaan on lueteltu muutamia kehittämiskohteita valtion rajojen suojeluun ja asevoimien suhteen osalta.

Tavoitteena oli:

  • vaaditun taisteluvalmiuden ylläpitäminen sotilaallisten uhkien varalta
  • kattava taistelu- ja mobilisointivalmius ulkoisten ja sisäisten sotilaallisten vaarojen ja sotilaallisten uhkien neutraloimiseksi rauhan aikana sekä
  • strategisen pelotteen varmistaminen ja aseellisen konfliktin sattuessa myös aggression torjuminen, ja sodankäynnin lopettaminen Venäjälle suotuisalla tavalla.  

Strategiassa mainittiin myös joukkojen operatiivinen varustaminen ja infrastruktuurin kehittäminen joukkojen alueelle sijoittamista varten sekä ilmatilan että veden päällisen toiminnan kehittäminen. Lisäksi tavoitteena oli ottaa käyttöön kaksikäyttöteknologioita, joita voidaan hyödyntää niin arktisen alueen puolustukseen, turvallisuuteen kuin myös kestävään sosioekonomisen kehitykseen liittyvien ongelmien ratkaisuun. Tässä strategiassa ei suoraan mainittu sotilaallisia uhkatekijöitä.[17]

Vuoden 2020 strategiassa tavoitellaan kokonaisvaltaista sosioekonomista kehitystä, yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemista ja uusien sijoittajien houkuttelemista alueelle. Teollisuustuotannon elvyttäminen, tieteellisen tutkimuksen tehostaminen ja kehittyneiden arktisten teknologioiden kehittäminen sekä erilaisten infrastruktuurien muodostaminen (energiasta, terveydenhuollosta, liikenteestä, tieto- ja televiestintään) on myös kehityskohteiden joukossa. Lisäksi tavoitteena on viihtyisän elinympäristön luominen ja ympäristöturvallisuuden varmistaminen sekä arktisen alueen säilyttäminen valtion turvallisuuden varmistamista unohtamatta.

Strategiassa korostetaan valtion tuen tarvetta asuntorakentamiseen sekä tekniikan- ja sosiaalisen infrastruktuurin rakentamiseen. Siinä mainitaan myös sosiaaliturvajärjestelmästä, joka koskee arktisella alueella työskenteleviä ja asuvia Venäjän kansalaisia.[18]

Strategioita vertailtaessa, huomataan, että niiden kehityskohteet eivät ole olennaisesti muuttuneet, eikä kumpikaan varsinaisesti korosta sotilaallista toimintaa tai sen kehittämistä. Venäjän federaation Kaukoidän ja Arktisen alueen kehitysministeri Alexander Kozlovin mukaan uudempi strategia on ensimmäinen tämän tason asiakirja, jonka päätavoitteena on nimenomaan elämänlaadun parantaminen.[19]

Huomioitavaa on kuitenkin se, että Venäjän valtio-omisteinen uutistoimisto TASS on nostanut uuden strategian päätehtäväksi (Основные задачи Стратегии) sotilaalliset kehittämiskohteet. Strategiassa on vain muutama kohta koskien Venäjän sotilaallista toimintaa alueella. Strategian mukaan Venäjän asevoimien arktiselle alueelle sijoitetut joukot on varustettava nykyaikaisilla arktisiin olosuhteisiin sopivilla aseilla ja sotilas- ja erikoisvarusteilla. Lisäksi mainitaan tukikohtainfrastruktuurin kehittäminen, alueiden operatiiviseen varusteluun liittyvien toimien toteuttaminen, asevoimien, muiden joukkojen, sotilaallisten muodostelmien[20]  ja -elinten logistiikkajärjestelmän parantaminen arktisen alueen tehtävien suorittamisen varmistamiseksi. Myös tässä strategiassa varaudutaan kaksikäyttöteknologioiden ja infrastruktuurin käyttöönottoon arktisen alueen, erityisesti Pohjoisen meritien, puolustusongelmien ratkaisemiseksi.

Osa sotilaallisista kehittämiskohteista toistuu kuten aiemmassa strategiassa, mutta uutena strategiasta löytyy esimerkiksi joukkojen varusteiden kehittämiseen liittyvä kohta, jossa tavoitteena on ottaa huomioon arktisen alueen olosuhteet. Uutta, ja edelliseen strategiaan nähden merkittävää on myös kohta, jossa mainitaan konfliktipotentiaalin kasvu arktisella alueella. Tämä edellyttää alueen asevoimien joukkoryhmittymien, muiden joukkojen, sotilaallisten muodostelmien ja -elinten taistelukyvyn jatkuvaa kehittämistä. Tässä strategiassa on myös maininta nykyaikaisten aseiden, sotilas- ja erikoisvarusteiden osuuden kasvusta arktisella vyöhykkeellä. Luku nousi 41:stä 59 prosenttiin %:iin vuosina 2014-2019.[21]

Yhtenäinen toimintasuunnitelma

Voimassa oleville asiakirjoille on luotu ensikertaa myös yksityiskohtainen toimintasuunnitelma (Единый план мероприятий по реализации Основ государственной политики Российской Федерации в Арктике на период до 2035 года и Стратегии развития Арктической зоны Российской Федерации и обеспечения национальной безопасности на период до 2035 года) tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä osaltaan kertoo alueen merkityksen kasvusta. Kaikkiaan suunnitelma sisältää 268 tapahtumaa. Pääosan on ollut tarkoitus valmistua jo vuosina 2021-2022. Jotkut esimerkiksi jäänmurtajalaivaston uudistamiseen ja tiede- ja tutkimuspohjan kehittämiseen liittyvät tavoitteet ovat suunniteltu toteuttavaksi myöhemmin tulevaisuudessa.[22]

Suunnitelman pääpaino on ihmisten elämänlaadun parantamisessa. Tavoitteena on arktisen alueen asukkaiden sairaanhoidon tason parantaminen, ja lääketieteellisten organisaatioiden kuljetusten kehittäminen, mukaan lukien lentoliikenne. Pyrkimyksenä on, ettei korkean teknologian sairaanhoitoa tarvitsevankaan tarvitsisi poistua arktiselta alueelta. Suunnitelma sisältää Murmanskin lentokentän uudelleenrakennuksen ja moottoritien rakentamisen Narjan-Mar – Usinsk välille. Myös Pevekin ja Sabettan merisatamien laajentamisen sekä Jakutian ja Karjalan matkailualan kehittämiseen liittyvät toimeenpanot löytyvät suunnitelmasta. Lisäksi suunnitelman mukaan Venäjän matkailun kehittämisstrategiaa on ollut tarkoitus täydentää vuoden 2021 loppuun mennessä arktisella virkistysalueella.[23]

Lisäksi on tarkoitus tukea arktiselle alueelle muuttavia lääkintätyöntekijöitä ja tehdä ehdotuksia korkean teknologian sairaanhoidon tarjoamiseksi makroalueella. Suunnitelmaa tarkastellessa voidaan todeta, että siinä ilmenevät kehityskohteet liittyvät suurelta osin alueen sosioekonomiseen kehitykseen. Suunnitelmasta löytyy vain neljä kohtaa, jotka liittyvät suoraan sotilaalliseen toimintaan. Suunnitelman sisältö on selkeästi ristiriidassa uutistoimisto TASSin julkaisuun, joka on nostanut strategian päätehtäviksi sotilaallisen kehittämisen alueella. Uudessa strategiassa on sotilaalliseen toimintaan liittyviä kohtia enemmän kuin aiemmassa, mutta ne eivät erityisesti korostu. Myöskään strategialle luotu toimintasuunnitelma ei tue ajatusta siitä, että sotilaallisen toiminnan kehittäminen olisi suuremmassa arvossa kuin ennen.

Meridoktriini

Selkeämpi muutos koskien Venäjän sotilaallista toimintaa arktisella alueella, huomataan vertailtaessa Venäjän meridoktriineja (Морская доктрина Российской Федерации) vuosilta 2015 ja 2022. Uudessa doktriinissa maailma nähdään yleisesti ottaen aiempaa huolestuttavammaksi ja vaarallisemmaksi. Doktriinin mukaan Venäjän on säilytettävä merellinen valta-asema, ja sen avulla ylläpitää strategista vakautta maailman merillä. Tämän tarkastelun kannalta merkittävintä on muutos arktisen alueen ja Pohjoisen meritien lisäämisestä kansallisten intressien listaukseen. Myös uuteen meridoktriiniin on lisätty maininta konfliktipotentiaalin kasvusta arktisella alueella. Arktinen alue on myös nostettu alueellisten suuntaviivojen listauksessa ensimmäiselle sijalle.  Doktriini nostaa vahvasti esiin myös Naton sekä Yhdysvallat, ja niiden luoman uhkan Venäjän toiminnalle maailman merillä.[24]

Suunnitelma Pohjoisen meritien kehittämiseksi vuoteen 2035 asti

Muutoksena alueen kehityksessä voidaan nähdä elokuussa 2022 julkaistu Venäjän luoma uusi ja erillinen Pohjoisen meritien kehittämissuunnitelma (План развития Северного морского пути на период до 2035 года). Se ulottuu vuoteen 2035 asti ja sen päätavoitteena on taata luotettavat ja turvalliset tuote- ja tavarakuljetukset Kaukopohjolassa asuville sekä luoda edellytykset investointihankkeiden toteuttamiselle maan arktisella alueella.[25] Meritien kehittämisellä on kuitenkin myös laajempi tarkoituksensa kansallisten intressien turvaamisessa.

Suunnitelmasta löytyy myös kohta arktisen laivanrakennus- ja laivankorjaustuotantokapasiteetin kehittämiseksi. Tavoitteena on 10 uutta jäänmurtajaa, 141 jääluokan kuljetusalusta, mukaan lukien yhdeksän konttialusta. Lisäksi tavoitteena on rakentaa 14 uutta terminaalia ja satamaa sekä 46 aluksen pelastuslaivasto. Myös neljän uuden hätätilanneministeriön hätäpelastuskeskuksen rakentaminen, ja niiden varustaminen helikoptereilla on sisällytetty suunnitelmaan, kuten myös arktisen satelliittiryhmittymän rakentaminen, joka tarjoaa navigaatio- ja hydrometeorologista tukea merenkululle ja mahdollistaa ilmastonmuutoksen arvioinnin.[26]

Kansallisen turvallisuuden strategia

Kansallisen turvallisuuden strategian[27] mukaan Venäjän kansallisia intressejä, ottaen huomioon maailman sen hetkinen tilanne, ovat tiivistetysti kansalaisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantaminen, valtion suvereniteetin ja koskemattomuuden suojelu sekä maan puolustuksen, rauhan ja turvallisuuden vahvistaminen. Kansallisen turvallisuuden strategiassa arktista aluetta ei korosteta, ja alue mainitaankin strategissa vain kerran. Voidaan kuitenkin todeta, että strategiassa esitetyt kansalliset intressit ovat samoja, kuin arktiseen alueeseen tarkemmin suunnatuissa asiakirjoissa. Ja ainakin tältä osin asiakirjat ovat linjassa keskenään.

Arktinen alue nostetaan voimakkaasti esiin kuitenkin Venäjän ulkopolitiikan konseptissa. Presidentti Putin allekirjoitti 31.3.2023 Venäjän ulkopolitiikan konseptin, joka linjaa maan kansainvälisen diplomatian periaatteet, tavoitteet ja painopisteet. Konseptista löytyy yksi erillinen kohta, jossa käsitellään arktista aluetta, eikä siitä jää epäselväksi, mitkä ovat Venäjän intressit alueella. Konseptin mukaan Venäjä pyrkii ylläpitämään rauhaa ja vakautta ja edistämään ympäristön kestävyyttä sekä vähentämään kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien tasoa arktisella alueella. Samalla varmistamaan suotuisat kansainväliset olosuhteet Venäjän federaation arktisen alueen sosioekonomiselle kehitykselle (mukaan lukien alkuperäisen elinympäristön suojelu sekä vyöhykkeellä asuvien alkuperäiskansojen perinteinen elämäntapa). Esiin nostetaan myös jo aiemmin mainittu ja merkitykselliseksi osoittautunut Pohjoinen meritie. Tavoitteena on Pohjoisen meritien kehittäminen kilpailukykyiseksi kansalliseksi liikenneväyläksi, jolla on mahdollisuus kansainväliseen käyttöön Euroopan ja Aasian välisissä kuljetuksissa.

Konseptin mukaan Venäjä kiinnittää erityistä huomiota arktisen alueen kansainvälisten asioiden rauhanomaiseen ratkaisemiseen saavuttaakseen arktiselle alueelle asetetut tavoitteet. Huomiota kiinnitetään myös epäystävällisten valtioiden suunnan neutraloimiseen liittyen alueen militarisointiin ja Venäjän kykyjen rajoittamiseen suvereenien oikeuksien toimeenpanemisessa arktisella alueella. Venäjä haluaa varmistaa sisäisten merivesiensä muuttumattomuuden ja solmia molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön rakentavaa Venäjä-politiikkaa harjoittavien ei-arktisten valtioiden kanssa.[28]

Kaikkien edellä tarkasteltujen asiakirjojen perusteella, että Venäjällä on jo vuosikymmenen ajan ollut tarkoitus kehittää arktista aluettaan niin sotilaallisesti kuin sosioekonomisestikin. Vanhemmissa, ennen vuotta 2022 julkaistuissa asiakirjoissa sotilaallinen toiminta tai sen kehittäminen ei erityisesti korostu, mutta uusimmissa asiakirjoissa pyrkimys jonkinlaiseen valta-asemaan alueella, myös sotilaalliseen, näkyy myös asiakirjojen sisällössä.

Arktisen alueen resurssit

Edellä tarkastellut asiakirjat ja niiden sisältö eivät välttämättä suoraan kerro, miten Venäjä toimii alueella. Esimerkiksi Pavel Baevin[29] mukaan Venäjä ei ole todellisuudessa koskaan onnistunut kehittämään johdonmukaista ja toteuttamiskelpoista lähestymistapaa arktisen alueen kehittämiseksi. Asiakirjojen tavoitteena on yhdistää erilaisia suuntaviivoja arktisen alueen toiminnasta ja sen kehittämisestä, ja siksi onkin perusteltua tarkastella, onko arktisella alueella tapahtunut asiakirjoihin pohjautuvaa toimintaa käytännössä.

Käsitellyissä asiakirjoissa isoimpana tavoitteena esiin nousee oman suvereniteetin säilyttäminen sekä muiden kansallisten intressien turvaaminen arktisella alueella. Asiakirjojen suuntaviivoja noudattaen Venäjä on tehnyt erilaisia toimia liittyen arktisen alueen kehittämiseen. Tässä tarkastelussa pääpaino on vuoden 2020 jälkeen tapahtuneissa toimissa. Yhtenä isoimpana muutoksena koskien asevoimien rakennetta pidän Pohjoisen laivaston muuttamista sotilaspiiriksi. 1.1.2021 alkaen Venäjällä on ollut viisi sotilaspiiriä, joista Pohjoinen laivasto uusimpana. Perusteluina muutokselle esitettiin ”tehokkaat toimet Venäjän federaation alueen koskemattomuuden ja loukkaamattomuuden puolustamiseksi”.[30]

Vain Pohjoisella laivastolla ja Tyynenmeren laivastolla on vapaa pääsy suurille valtamerille. Pohjoisen laivaston tukikohtaverkosto on kehittynyt kattamaan koko arktisen rantaviivan. Pohjoisen meritien kuljetuksien suojaamisen lisäksi tukikohtien ensisijainen tarkoitus on oman toiminnan suojaaminen. Sotilaallisten tukikohtien aseet edustavat ilma- ja rannikkopuolustuksen nykyaikaisinta tasoa. Venäjän tehokkaimmista tutkista jopa kolmannes sijaitsee arktisella alueella, mikä kertoo jo itsessään alueen tärkeydestä. Lisäksi alueelle on siirretty valvontalentoihin kykenevää lentokalustoa. Venäjän puolustusministeriön mukaan strategiset pommikoneet lentävät säännöllisesti myös arktisen alueen kansainvälisten vesien yli. Jokaisesta tukikohdasta löytyy ilmatorjunnalla suojattu lentokenttä raskaille lentokoneille.[31]  

Venäjä on jo vuosien ajan kertonut modernisoivansa lentokenttiään. Venäjän uutisoidaan avanneen ja kunnostaneen yhteensä 14 lentokenttää Pohjoisen meritien varrelle.[32] Viimeisimpänä kunnostustyön alla on ollut Novaja Zemljan sotilaslentokenttä. Rogatševon lentokenttä on yksi tärkein osa Pohjoisen meritien ja koko Venäjän arktisen alueen puolustusta. Asiantuntijoiden mukaan sen avulla Venäjä pystyy puolustautumaan paremmin mahdollisilta iskuilta, jotka tulevat pohjoisnavan kautta. Lentokenttä on suunniteltu käytettäväksi kaikenlaisille lentokoneille. Lentokentän lisäksi alueelle rakennetaan esimerkiksi asuntoja sotilashenkilöstölle ja heidän perheilleen. Kunnostamisen on tarkoitus tapahtua vuoteen 2028 mennessä.[33]

Rogatševon kenttä ei ole ainoa kunnostustöiden kohteena oleva kenttä. Puolustusministeriö on käynnistänyt kattavan koko pohjoisen alueen lentokenttien uudelleenrakentamisen. Yksi suurimmista maan hankkeista on maailman pohjoisimman Frans Josefin maan saaristossa sijaitsevan Alexandra maan saarella sijaitsevan Nagurskajan tukikohdan muuttaminen ympärivuotiseksi kentäksi. Ilmasto-olosuhteiden vuoksi lentokentälle rakennetaan lämmitettyjä halleja lentokoneiden säilytystä ja huoltoa varten. Myös Tiksin kaupunkiin perustetaan uusi ilmapuolustusyksikkö, jonka varustukseen kuuluu mm. S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.[34] Sotilastukikohtien lentokenttien kunnostamisen lisäksi Venäjä on aloittanut uuden terminaalin rakentamisen ja vanhan lentokenttärakennuksen kunnostamisen Murmanskissa. Projektin on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2024 mennessä.[35]

Pohjoisen laivaston keskeisimpiin aluksiin kuuluu noin 70 alusta. Tätä laivastoa täydentää yli 40 (siviili)jäänmurtajan laivasto, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää myös sotilastoiminnassa. Näitä jäänmurtajia käytetään jo nyt mahdollistamaan Pohjoisen laivaston liikkuminen alueen haastavissa olosuhteissa.[36] Valtion ydinenergiayhtiö Rosatom kertoi vastikään (27.3.2023) laskevansa vesille viidennen ja kuudennen ydinvoimalla toimivan jäänmurtajan vuosina 2024-2025. Viidennen jäänmurtajan rakentaminen aloitetaan toukokuussa 2024, ja kuudes on tarkoitus laskea vesille lokakuussa 2025. Pohjoisen meritiellä toimivien jäänmurtajien rakentamiseen on varattu 58,9 miljardia ruplaa. Vuoden 2022 marraskuuta vesille laskettiin jäänmurtaja Jakutija, joka oli hankkeen 22220 neljäs laiva. Yakutian lisäksi Pohjoisen meritiellä liikennöivät jo ydinkäyttöiset jäänmurtajalaivat Arktika, Sibir, Ural, jotka ovat kaikki otettu käyttöön 2020-luvulla. Uudet jäänmurtajat korvaavat vanhat Neuvostoliiton aikana rakennetut jäänmurtajat (Vaigatš, Taimyr, Jamal ja 50 Let Pobedy), jotka poistuvat käytöstä portaittain vuoteen 2035 mennessä.[37] Venäjän jäänmurtajalaivaston koko on lukumäärältään suurempi kuin muilla valtioilla yhteensä, mikä tekee siitä ylivoimaisen muihin valtioihin verrattuna.[38]

Venäjän Puolustusministeriön mukaan (17.3.2023) Venäjä, jatkaa myös aseistettujen jäänmurtajien 21180/21180M rakentamista. Projekti 21180M on projektin 21180 modernisoitu versio, joka toimeenpantiin vuonna 2018. Aiempi projekti on tuottanut jo yhden valmiin aluksen. Jäänmurtaja Ilja Muromets (otettu käyttöön 2017) oli ensimmäinen jäänmurtaja 45 vuoteen, joka luotiin yksinomaan Venäjän laivaston tarpeisiin. Kyseessä on uuden sukupolven diesel-sähkökäyttöisten apujäänmurtajien projekti. Monikäyttöisyys on yksi kehittämisperiaate. Jäänmurtajia voidaan käyttää paitsi jään murtamiseen, myös sotilaallisen infrastruktuurin käyttöönottamiseksi arktisella alueella ja siihen tarvittavien laitteiden kuljettamiseen.[39]

Tarvittaessa jäänmurtajille voidaan sijoittaa aseita, merijalkaväen henkilökuntaa tai jopa jalkaväkeä.[40] Aluksilta löytyy laskeutumiskansi helikopterille. Helikopterikentän ja päällysrakenteen väliin jää vapaata tilaa, johon voidaan tarvittaessa asentaa AK-230, AK-630 tai AK-306 -tykkiteline. Projektin jäänmurtajat on suunniteltu suorittamaan myös pelastustehtäviä ja partioimaan Pohjoisen meritien vesillä.[41]

Projektin jäänmurtajat on suunniteltu tukemaan Venäjän laivaston Arktisen ryhmän toimintaa. Niiden tehtäviin kuuluu mm. partiointi arktisella alueella, muiden alusten mahdollinen hinaaminen, väylän avaaminen muille kuin jäänmurtaja-aluksille, arktisella vyöhykkeellä sijaitsevien rannikko-, saaritukikohtien ja lentokenttien varustaminen, tavaroiden kuljettaminen, miehistön kuljettaminen (enintään 50 henkilöä). Lisäksi tutkijat käyttävät jäänmurtajia hydrografisiin tutkimuksiin.[42]

Edellä mainittujen jäänmurtajaprojektien lisäksi suunnitelmissa on useita muita hankkeita koskien jäänmurtajien valmistusta. Näistä yksi on pääprojektiksikin kutsuttu Leader-jäänmurtajaprojekti, joka rahoitetaan valtion budjetista.[43] Leader-projekti tuottaa kolme ydinkäyttöistä jäänmurtajaa, joista ensimmäisen (Rossija) on tarkoitus valmistua vuonna 2027. Projektin jäänmurtajat on suunniteltu ympärivuotiseen kulkemiseen ja leveytensä puolesta ne kykenevät saattamaan muita isokokoisia aluksia koko Pohjoisen meritien varrella.

Uusimpina toimina alueella on myös arktisiin tukikohtiin asennetut langattomat viestintäjärjestelmät (arktinen internet), jotka on suunniteltu toimimaan alueen vaativissa olosuhteissa. Näitä langattomia laitteita, jotka on sijoitettu erillisiin kontteihin, on mahdollista siirtää paikasta toiseen laivoilla tai lentokoneilla. Tällaisia arktiseksi internetiksi kutsuttuja järjestelmiä on suunniteltu sijoitettavan jokaiseen asevoimien arktiseen tukikohtaan, mikä mahdollistaa viestinnän alueella entistä paremmin.[44]

Sotilastukikohtien kehittämisen myötä Venäjä on aloittanut myös liikenneinfrastruktuurin rakentamisen, jota voidaan hyödyntää myös siviilitarpeisiin. Alueen liikenneinfrastruktuuri on alikehittynyttä ja vanhentunutta. Monilla alueilla ei ole pysyviä tieyhteyksiä muuhun maahan. Talvella useilla alueilla on käytössä jääteitä ja kesällä lauttoja. On myös mahdollista, että jääolosuhteiden vuoksi liikenneyhteyksiä ei ole laisinkaan. Venäjän yhtenä tavoitteena on ollut kehittää alueen rautatieverkkoa. Käynnissä ollut pohjoisen leveyspiirin rautatien rakentaminen on kuitenkin keskeytetty toistaiseksi.

Rautatien kokonaispituus tulee olemaan noin 700 kilometriä ja se rakennetaan välille Obskaya – Salekhard – Nadym – Pangody – Novy Urengoy – Korotchaevo (oheinen karttakuva[45]). Rautatie leikkaa Jamal-Nenetsien autonomisen piirikunnan sekä yhdistää pohjoisen ja Sverdlovskin rautatiet.

Lokakuussa 2022 energiayhtiö Gazprom ilmoitti aloittavansa kunnostustyöt välillä Nadym – Pangody, reitin pituus on 109 kilometriä. Seuraavassa kuussa, Venäjän hallitus kuitenkin ilmoitti keskeyttävänsä toistaiseksi pohjoisen leveyspiirin rautatien uudelleenrakentamisen ja keskittävänsä resurssit ensin itään. Muuttuneen maailman tilanteen vuoksi Venäjä haluaa turvata kauppareittinsä ensisijaisesti itään lännen sijasta, mikä edellyttää myös rautateiden kunnostamista Kaukoidän suunnalla. Myös itäinen  Vostotshnyj-avaruuskeskus on osa Siperian kautta kulkevaa Trans-Siperian rautatieliikennekäytävää Euroopan ja Aasian välillä.[46]

Vaikka alueen rautatieverkoston kunnostaminen on keskeytynyt, on aiemmin arktisen alueen erillisessä suunnitteluasiakirjassakin esiin tullut moottoritien rakentaminen välille Narjan-Mar – Usinsk saatu jo valmiiksi, uutisoi Usinsk-online maaliskuussa 2023.[47] Tieinfrastruktuurin kehittäminen alueen olosuhteissa, mukaan lukien tämän reitin rakentaminen, on yksi hallituksen painopistealueista. Se on toteutettu arktisen vyöhykkeen kehittämisstrategian puitteissa presidentin ohjeiden mukaisesti. Moottoritien rakentamista jatkettiin vuonna 2015. Vuodesta 2019 lähtien tietyöprojekti on ollut mukana Safe High-Quality Roads -projektissa, minkä ansiosta se on saanut valtion rahoitusta. Alueella ei aiemmin ole ollut ympärivuotista tieyhteyttä muihin alueisiin. Naryan-Mar – Usinsk välinen tie on yhteensä 217 kilometriä pitkä ja on ollut rakenteilla vuodesta 1985.[48]

Muita toimia alueella

Venäjän arktisella alueella asuville ja työskenteleville kansalaisille on ollut käytössä oma sosiaaliturvajärjestelmä, jota on sittemmin uudistettu. Pohjoisen asukkaille suunnattuja tukia koskevaa lainsäädäntöä on päivitetty vuoden 2022 lopussa ja se tuli voimaan 11.1.2023. Pohjoisen alueille muuttavat tai jo siellä asuvat ovat oikeutettuja esimerkiksi korotettuihin palkkoihin. Palkkiot maksetaan normaalin palkan lisäksi (esim. prosenttikorvaus, jolloin palkkaan lisätään 10% kuuden kuukauden välein, kunnes palkka on noussut 100%). Lisäpalkkioiden lisäksi alueen työntekijät ovat oikeutettuja ylimääräisiin vapaapäiviin ja lyhennettyihin työviikkoihin (koskee useimmin naisia), vuosittaiseen palkalliseen lisälomaan, johon sisältyy myös kaikki matkakulut. Myös muutto- ja mahdolliset terveydenhoitokulut ovat arktisen alueen työntekijöille maksuttomia.[49]

Tukien laatuun ja määrään voi joissain tapauksissa vaikuttaa työntekijän työvuodet tai esimerkiksi ikä tai sukupuoli.[50]

Lisäksi käytössä on liittovaltion ohjelma, jonka tavoitteena on houkutella korkeasti koulutettuja asiantuntijoita ja johtajia Venäjän arktisen alueen kaupunkeihin. Ohjelma kantaa nimeä Arktinen haaste (Арктический вызов) ja se käynnistettiin 17.6.2022 osana Pietarin kansainvälistä talousfoorumia.

Arktinen haaste -ohjelman toteuttavat Venäjän federaation Kaukoidän ja Arktisen alueen kehitysministeriö (Министерством Российской Федерации по развитию Дальнего Востока и Арктики), Kaukoidän ja arktisen alueen kehitysyhtiö (Корпорация развития Дальнего Востока и Арктики) ja Strategisten aloitteiden virasto (Агентство стратегических инициатив по продвижению новых проектов).

Ohjelman toteuttamista varten on käynnistetty kampanja eri alojen asiantuntijoiden ja johtohenkilöiden valitsemiseksi. Arktiselle alueelle on avattu noin 200 avointa työpaikkaa eri aloilta, kuten energia, rakentaminen, lääketiede, sosiaalipalvelut, koulutus, urheilu ja matkailu, tietotekniikka, media ja muut. Työllistymistä varten tarjotaan 44 eri asuinaluetta esimerkiksi Karjalan tasavallassa, Murmanskin alueella, Nenetsian, Tšukotkan, Jamalo-Nenetsian autonomisissa piirikunnissa ja muissa arktisen vyöhykkeen kohteissa. Tavoitteena on houkutella ja arvioida yli 10 tuhatta ehdokasta.[51]

Ohjelman verkkosivuilta ilmenee, että ohjelma sisältää neljä eri vaihetta: hakemuksen tekemisestä työllistymiseen. Sivuilla ohjelman päättymisajankohdaksi on ilmoitettu joulukuu 2022, mutta ilmeisesti hakemuksia voi edelleen laittaa. Hakijoihin vedotaan koristelluilla virkerakenteilla ja hakijoita kutsutaan esimerkiksi maan tuleviksi sankareiksi. Arktinen haaste houkuttaa hakijoita myös kuudella lupauksella:

 ”Mitä Arktinen haaste antaa sinulle?”:

  1. Sosiaalinen “pohjoinen” paketti: lisäloma, maksetut matkat lomakohteeseen ja takaisin kahden vuoden välein, 30 % maksu parantolamatkasta, sekä muut lain mukaiset edut
  2. Muuttotuen ja yksilölliset asumisjärjestelyt työnantajien kanssa
  3. Mahdollisuuden osallistua liittovaltion prioriteettiohjelmiin ja uusimpiin investointihankkeisiin arktisella alueella
  4. Mahdollisuuden kouluttautua erityisohjelmissa ja osallistua muihin maan henkilöstöreservin hankkeisiin
  5. Maan henkilöstöreserviin kuulumisen, yksilölliset kehittämissuunnitelmat ja sopeutumisajan tuen
  6. Kunnianhimoiset tavoitteet ja vastaavan tason korkean riippumattomuuden, auktoriteetin ja vastuun epätavallisissa olosuhteissa.

Sivuilta löytyy lukuisia eri työalojen työtehtäviä, joihin hakemuksen voi jättää. Joukosta löytyy myös tehtäviä entiselle sotilashenkilöstölle. Ilmoituksessa kuvataan tehtävän olevan entiselle sotilashenkilöstölle ainutlaatuinen tilaisuus löytää osaamisensa ja taitojensa arvoinen tehtävä siviilielämässä ja aloittaa uusi ura.[52]

Lopuksi

Tässä tarkastelussa keskityttiin Venäjän valtion luomiin eri asiakirjoihin, jotka ohjaavat sen toimintaa arktisella alueella. Tavoitteena oli löytää mahdollisia muutoksia aiemmin julkaistujen ja voimassa olevien asiakirjojen väliltä sekä myöhemmin löytää yhteys käytännön toimiin. Onko Venäjän arktisella alueella tapahtunut merkittäviä muutoksia 2020-luvun jälkeen?

Venäjän sotilaspolitiikan perustana voidaan katsoa toimivan väite siitä, että Nato sekä USA uhkaavat Venäjän valtion suvereniteettia, mikä ilmenee useista valtion asiakirjoista. Väite esiintyy jo vuoden 2010 sotilasdoktriinissa ja toistuu myös vuoden 2014 päivitetyssä doktriinissa. Molemmissa doktriineissa Nato on listattu avaintekijäksi puhuttaessa sotilaallisista uhkista. Myös vuoden 2021 kansallisen turvallisuuden strategiassa mainitaan Nato sekä USA Venäjän suurimpina sotilaallisina uhkina. Uusimmassa Venäjän ulkopolitiikan konseptista (2023) ei myöskään jää epäselväksi Venäjän suhtautuminen länttä kohtaan. Konseptista ilmenee, että Venäjä katsoo Yhdysvallat suurimmaksi uhkaksi kansainväliselle turvallisuudelle ja rauhalle.

Asiakirjojen lisäksi väitettä vahvistavat useat valtion päämiesten pitämät puheenvuorot. Entinen varapääministeri Dmitri Rogozin toi esiin Naton voimapotentiaalin kasvun asevoimien uuteen varusteluohjelmaan liittyvässä muutaman vuoden takaisessa haastattelussa[53]. Rogozin mukaan Venäjä pyrkii toteuttamaan asianmukaiseksi katsomiaan vastatoimia tähän liittyen. Lisäksi esimerkiksi turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev vahvisti puheessaan tämän lähestymistavan vuonna 2020 valmistellessaan Venäjän Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta. Väite ei ole laantunut tultaessa nykypäivään, vaan myös presidentti Putin jatkaa väitteen kertomista kansainvälisissä puheissaan.[54]

Tämä sotilaspoliittinen perusta ja väite Naton ja Yhdysvaltojen uhasta, ilmenee myös Venäjän käytännön toimissa arktisella alueella. Arktisen alueen varustelun voidaan katsoa alkaneen jo vuonna 2007, kun presidentti Putin täsmensi alueen tavoitteita.[55] Alueen kehittäminen ei ole siis mikään uusi ilmiö vaan sitä on tapahtunut tasaiseen tahtiin jo vuosikymmenen. Presidentti Putin toi esiin jo vuoden 2011 vaalikampanjassaan, että Venäjä tulee vahvistamaan pohjoisen sotilastukikohtia lisätäkseen kansallista turvallisuuttaan alueella.[56] Myöhemmin ilmastonmuutoksen, arktiselta alueelta löytyneiden uusien luonnonvarojen sekä maailman muuttuneen poliittisen tilanteen myötä alueen merkitys on kuitenkin kasvanut entisestään. Muuttuneet olosuhteet suovat Venäjälle mahdollisuuden tulla todelliseksi merenkulun ja arktisen alueen suurvallaksi.

Venäjä on aktiivisesti kehittänyt infrastruktuuriaan sekä sijoittanut myös sotilaallisia joukkoja arktiselle alueelle tavoitteenaan suojata Pohjoinen meritie. Saavuttaakseen merellisen suurvalta-aseman Venäjä panostaa alueella jäänmurtajiinsa, ja yleisestikin Pohjoisen meritien kehittämiseen. Strategiset tavoitteet valta-aseman havittelusta ilmenee Venäjän meridoktriinista (2022), joissa suoraan mainitaan Venäjän tavoite kehittyä suurena merivaltana ja sen aseman vahvistaminen maailman johtavien merenkulkuvaltojen joukossa. Venäjän tavoitteena on Pohjoisen meritien kokonaisvaltainen kehittäminen, jotta siitä tulee turvallinen ympärivuotinen ja maailmanmarkkinoilla kilpailukykyinen Venäjän kansallinen liikenneväylä. Meridoktriinin mukaan myös laivaston operatiivisia (taistelu) valmiuksia on lisättävä maan kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi ja sen kansallisten etujen suojelemiseksi.[57]

Tällä hetkellä käynnissä oleva Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan tuo aiheeseen myös uuden näkökulman. Suuri osa tarkastelussa esiin tuoduista toimista alueella on pantu toimeen sodan aloittamisen jälkeen, vaikka joitain toimia on tehty myös ennen sitä. Myös uusimmat asiakirjat on julkaistu alkuvuoden 2022 jälkeen, joten voidaan katsoa, että sota ja siitä seurannut muuttunut maailman tilanne ovat vaikuttaneet vahvasti niiden sisältöön. Tästä syystä olisi tarpeellista tehdä tarkentavaa jatkotarkastelua siitä, miten käynnissä oleva sota on vaikuttanut arktisella alueella tapahtuvaan toimintaan.  

Venäjän intressit ja niiden mukainen toiminta arktisella alueella ei ole asiakirjojen pienistä vivahde-eroista huolimatta muuttunut merkittävästi vuoden 2020 jälkeen. Selkeämpi muutos on havaittavissa niin asiakirjojen sisällössä kuin alueen toiminnassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan alkuvuodesta 2022.

[1] Арктический совет: АРКТИЧЕСКИЕ РЕГИОНЫ РОССИИ. [https://arctic-council-russia.ru/useful/], luettu 22.5.2023 ja Международный арктический форум «Арктика — территория диалога»: Об Арктике. [https://forumarctica.ru/the-forum/about-the-arctic/#:~:text=%D0%90%D1%80%D0%BA%D1%82%D0%B8%D0%BA%D0%B0,%D0%BA%D0%BC.], luettu 22.5.2023.

[2] Sama, [https://arctic-council-russia.ru/useful/], luettu 22.5.2023. Kartassa tummansiniset alueet kuuluvat arktiseen alueeseen kokonaan ja vaaleansiniset osittain.

[3] NSR = The Northern Sea Route, especially the Northeast Passage, is a shipping lane officially defined by Russian legislation between the Atlantic Ocean and the Pacific Ocean specifically running along the Russian Arctic coast from Murmansk on the Barents Sea, along Siberia, to the Bering Strait and Far East. [https://www.barentsinfo.org/barents-region/Transport/Northern-Sea-Route], luettu 11.5.2023.

[4] Совет Безопасности Российской Федерации: Основы государственной политики Российской Федерации в Арктике на период до 2035 года. [http://www.scrf.gov.ru/security/economic/Arctic2035/], luettu 31.3.2023.

[5] Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ Президента Российской Федерации от 26.10.2020 г. № 645. [http://kremlin.ru/acts/bank/45972], luettu 29.3.2023.

[6] ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: Единый план мероприятий по реализации Основ государственной политики Российской Федерации в Арктике на период до 2035 года и Стратегии развития Арктической зоны Российской Федерации и обеспечения национальной безопасности на период до 2035 года. [http://static.government.ru/media/files/p8DfCI0Pr1XZnAk08G7J3jUXUuDvswHr.pdf], luettu 29.3.2023.

[7] Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ Президента Российской Федерации от 02.07.2021 г. № 400. [http://www.kremlin.ru/acts/bank/47046], luettu 24.4.2023.

[8] Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ об утверждении Концепции внешней политики Российской Федерации. [http://kremlin.ru/events/president/news/70811], luettu 4.4.2023.

[9] Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ Президента Российской Федерации от 31.07.2022 г. № 512. [http://www.kremlin.ru/acts/bank/48215/page/1], luettu 5.4.2023.

[10] ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: Михаил Мишустин утвердил план развития Северного морского пути до 2035 года. [http://government.ru/news/46171/], luettu 6.4.2023.

[11] Северный (Арктический) федеральный университет имени М.В. Ломоносова: Указ Президента Российской Федерации “Об Основах государственной политики Российской Федерации в Арктике на период до 2035 года”. [http://www.arcticandnorth.ru/news.php?ELEMENT_ID=343755], luettu 31.3.2023 ja Официальные сетевые ресурсы Президента России: Президент утвердил Основы государственной политики в Арктике. [http://kremlin.ru/acts/news/62947], luettu 31.3.2023.

[12] ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: Об Основах государственной политики России в Арктике на период до 2020 года и дальнейшую перспективу. [http://government.ru/info/18359/], luettu 31.3.2023] ja ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: Президент утвердил Основы государственной политики в Арктике. [http://kremlin.ru/acts/news/62947], luettu luettu 31.3.2023.

[13] Haluhan, Nataliia: The Arctic Balance Of Power.  per Concordiam, 8.9.2021. [https://perconcordiam.com/the-arctic-balance-of-power/] luettu luettu 30.3.2023.

[14] Liite 2.

[15] ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: Об Основах государственной политики России в Арктике на период до 2020 года и дальнейшую перспективу. [http://government.ru/info/18359/], luettu 31.3.2023] ja Совет Безопасности Российской Федерации: Основы государственной политики Российской Федерации в Арктике на период до 2035 года. [http://www.scrf.gov.ru/security/economic/Arctic2035/], luettu 31.3.2023.

[16] ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: О Стратегии развития Арктической зоны Российской Федерации и обеспечения национальной безопасности на период до 2020 года. [http://government.ru/info/18360/], luettu 29.3.2023 ja Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ Президента Российской Федерации от 26.10.2020 г. № 645. [http://kremlin.ru/acts/bank/45972], luettu 29.3.2023.

[17] ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: О Стратегии развития Арктической зоны Российской Федерации и обеспечения национальной безопасности на период до 2020 года. [http://government.ru/info/18360/], luettu 29.3.2023.

[18] Международный арктический форум «Арктика — территория диалога»: Принята стратегия развития Арктической зоны России до 2035 года.  [https://forumarctica.ru/news/prinyata-strategiya-razvitiya-arkticheskoy-zony-rossii-do-2035-goda/], luettu 29.3.2023.

[19] Sama, [https://forumarctica.ru/news/prinyata-strategiya-razvitiya-arkticheskoy-zony-rossii-do-2035-goda/], luettu 29.3.2023.

[20] Воинское формирование — Обобщенное наименование структурного элемента военной организации общества, целостная устойчивая совокупность боевых, управленческих и обеспечивающих подразделений (орган военного управления, объединение, соединение, часть, подразделение, учреждение, заведение и др.), объединяемая единством целей, взаимосвязью осуществляемых работ, совместным использованием закрепленных за ними материальных, трудовых, финансовых и информационных ресурсов, наличием единого органа руководства и предназнаенная для решения конкретных задач, определяемых целями ее создания. [https://encyclopedia.mil.ru/encyclopedia/dictionary/details.htm?id=12848@morfDictionary], luettu 17.5.2023.

[21] TASS: Путин утвердил Стратегию развития Арктической зоны России до 2035 года. [https://tass.ru/politika/9821455], luettu 6.4.2023 ja Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ Президента Российской Федерации от 26.10.2020 г. № 645. [http://kremlin.ru/acts/bank/45972], luettu 29.3.2023.

[22] ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: Единый план мероприятий по реализации Основ государственной политики Российской Федерации в Арктике на период до 2035 года и Стратегии развития Арктической зоны Российской Федерации и обеспечения национальной безопасности на период до 2035 года. [http://static.government.ru/media/files/p8DfCI0Pr1XZnAk08G7J3jUXUuDvswHr.pdf], luettu 29.3.2023.

[23] Стоцкий, Александр: Арктика сегодня: стратегический план. Проектный офис развития Арктики. Проектный офис развития Арктики, 2021. [https://porarctic.ru/ru/news/arktika-segodnya-strategicheskiy-plan/], luettu 30.3.2023.

[24] Тебин, Прохор: Новая Морская доктрина и национальные интересы России. Международный дискуссионный клуб «Валдай», 2022. [https://ru.valdaiclub.com/a/highlights/novaya-morskaya-doktrina/], luettu 21.4.2023 ja Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ Президента Российской Федерации от 31.07.2022 г. № 512. [http://www.kremlin.ru/acts/bank/48215/page/1], luettu 5.4.2023.

[25] ПРАВИТЕЛЬСТВО РОССИИ: Михаил Мишустин утвердил план развития Северного морского пути до 2035 года. [http://government.ru/news/46171/], luettu 6.4.2023.

[26] Дробышева, Ирина: В Приморье сдадут 26 судов для Севморпути. Российская газета, 2022. [https://rg.ru/2022/12/29/reg-dfo/v-primore-sdadut-26-sudov-dlia-sevmorputi.html], luettu 5.4.2023.

[27] Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ Президента Российской Федерации от 02.07.2021 г. № 400. [http://www.kremlin.ru/acts/bank/47046], luettu 24.4.2023.

[28] Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ об утверждении Концепции внешней политики Российской Федерации. [http://kremlin.ru/events/president/news/70811], luettu 4.4.2023.

[29] Baev, Pavel: Russia’s Security Interests and Military Build-Up in the Arctic. Teoksessa Nordic-Baltic connectivity with Asia via the Arctic: Assessing opportunities and risks. International Centre for Defence and Security, Tallinna 2021. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/339417/ICDS_EFPI_Book_Nordic_Baltic_Connectivity_with_Asia_via_the_Arctic_Gaens_Juris_Raik_September_2021_2.pdf?sequence=1], luettu 14.4.2023.

[30] Rautala, Ari: Venäjän geopoliittinen asemoituminen ja sotilaallinen toiminta arktisella alueella. Teoksessa O. Kettunen, (toim.)  Arktisen alueen geopolitiikka 2000-luvulla. Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki 2022.

[31] Rautala (2022) ja Департамент информации и массовых коммуникаций Министерства обороны Российской Федерации: Два стратегических ракетоносца Ту-95МС выполнили плановый полет над нейтральными водами Берингова моря. [https://function.mil.ru/news_page/country/more.htm?id=12454552@egNews], luettu 30.3.2023.

[32] The New York Times: A Deep-Diving Sub. A Deadly Fire. And Russia’s Secret Undersea Agenda. [https://www.nytimes.com/2020/04/20/world/europe/russian-submarine-fire-losharik.html], luettu 3.5.2023.

[33] Рамм, Алексей & Крецул Роман: Широкое приземление: на Новой Земле реконструируют военный аэродром. Известия 17.4.2023. [https://iz.ru/1499547/aleksei-ramm-roman-kretcul/shirokoe-prizemlenie-na-novoi-zemle-rekonstruiruiut-voennyi-aerodrom], luettu 27.4.2023.

[34] Sama, [https://iz.ru/1499547/aleksei-ramm-roman-kretcul/shirokoe-prizemlenie-na-novoi-zemle-rekonstruiruiut-voennyi-aerodrom], luettu 27.4.2023.

[35] INTERFAX.RU: Проект Северного широтного хода приостановили в пользу развития восточного направления. [https://www.interfax.ru/russia/872567], luettu 18.4.2023.

[36] Rautala (2022)

[37] Совина: В «Росатоме» рассказали о планах развития российского флота ледоколов. Lenta.ru 27.3.2023. [https://lenta.ru/news/2023/03/27/rosatom/], luettu 30.3.2023 ja Wikipedia: Ледоколы проекта 22220. [https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9B%D0%B5%D0%B4%D0%BE%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D1%8B_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_22220], luettu 30.3.2023.

[38] Ylärinne, Hannu: Arktiset merialueet ja merenkulku. Teoksessa O. Kettunen, (toim.)  Arktisen alueen geopolitiikka 2000-luvulla. Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki 2022.

[39] Wikipedia: Ледоколы проекта 21180. [https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9B%D0%B5%D0%B4%D0%BE%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D1%8B_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_21180], luettu 3.4.2023 ja Потапов: Россия возобновит строительство боевых ледоколов. Lenta.ru 17.3.2023. [https://lenta.ru/news/2023/03/17/nxr7/], luettu 3.4.2023.

[40] Sama, [https://lenta.ru/news/2023/03/17/nxr7/], luettu 3.4.2023

[41] Антонов, Сергей: Ледокол «Илья Муромец»: полярный богатырь. Военное обозрение 30.8.2015.  [https://topwar.ru/81136-ledokol-ilya-muromec-polyarnyy-bogatyr.html?utm_referrer=korabel.ru%2Fnews%2Fcomments%2Filya_muromec_-_novyy_ledokol-snabzhenec_s_nemeckimi_kornyami.html], luettu 4.4.2023.

[42] Sama [https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9B%D0%B5%D0%B4%D0%BE%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D1%8B_%D0%BF%D1%80%D0%BE%D0%B5%D0%BA%D1%82%D0%B0_21180], luettu 3.4.2023 ja [https://lenta.ru/news/2023/03/17/nxr7/], luettu 3.4.2023.

[43] TASS: Ледокол “Лидер” заложили на Дальнем Востоке. [https://tass.ru/ekonomika/1182332], luettu 26.4.2023.

[44] Крецул, Роман & Рамм Алексей: Холодный прием: армия России получила системы арктического интернета. Известия 10.3.2023. [https://iz.ru/1481092/roman-kretcul-aleksei-ramm/kholodnyi-priem-armiia-rossii-poluchila-sistemy-arkticheskogo-interneta] luettu 3.5.2023.

[45] Google Maps (2023)

[46] Russia Briefing: Russian Rail To Develop Trans-Siberian Rail Capacity East, Before North In Northern Latitudinal Railway Decision. [https://www.russia-briefing.com/news/russian-rail-to-develop-trans-siberian-rail-capacity-east-before-north-in-northern-latitudinal-railway-decision.html/], luettu 31.5.2023.

[47] Усинск.онлайн: В НАО завершили строительство дороги Нарьян-Мар – Усинск. [https://usinsk.online/news/v-nao-zavershili-stroitelstvo-dorogi-naryan-mar-usinsk/#:~:text=%D0%9D%D0%B0%D0%BF%D0%BE%D0%BC%D0%BD%D0%B8%D0%BC%2C%20%D0%B2%20%D0%BA%D0%BE%D0%BD%D1%86%D0%B5%202022%20%D0%B3%D0%BE%D0%B4%D0%B0,%D0%B4%D0%BE%D1%80%D0%BE%D0%B3%D0%B8%20%D0%BF%D1%80%D0%BE%D1%82%D1%8F%D0%B6%D1%91%D0%BD%D0%BD%D0%BE%D1%81%D1%82%D1%8C%D1%8E%2015%2C2%20%D0%BA%D0%BC], luettu 27.4.2023.

[48] TASS: Дорогу Нарьян-Мар – Усинск ввели в эксплуатацию на семь месяцев раньше срока. [https://tass.ru/spb-news/17387391], luettu 27.4.2023.

[49] Стоцкий, Александр: Арктика сегодня: стратегический план. Проектный офис развития Арктики 20.4.2021. [https://porarctic.ru/ru/news/arktika-segodnya-strategicheskiy-plan/], luettu 30.3.2023, Кодекс: О государственных гарантиях и компенсациях для лиц, работающих и проживающих в районах Крайнего Севера и приравненных к ним местностях. [https://docs.cntd.ru/document/9005409?section=text], luettu 30.3.2023, Сайт Губернатора Псковской области: Льготы для жителей Крайнего Севера. [https://xn--60-6kcdjn0djpdug.xn--p1ai/articles/bankrotstvo/lgoty-dlya-zhitelej-krajnego-severa.html], luettu 30.3.2023 ja Онлайнинспекция.рф: Гарантии и компенсации работникам в районах Крайнего Севера и приравненных к ним местностях. [https://xn--80akibcicpdbetz7e2g.xn--p1ai/reminder/41], luettu 30.3.2023.

[50] Sama [https://xn--60-6kcdjn0djpdug.xn--p1ai/articles/bankrotstvo/lgoty-dlya-zhitelej-krajnego-severa.html], luettu 30.3.2023.

[51] Петрозаводский Государственный Университет: В России реализуется программа “Арктический вызов”. [https://petrsu.ru/news/2022/108085/v-rossii-realizuetsy], luettu 26.4.2023.

[52] Арктический Вызов: Арктический вызов – масштабная федеральная программа по целевому привлечению высококвалифицированных специалистов и руководителей в города Арктической зоны Российской Федерации. [https://xn—-7sbhamodbjgc7cqrm5fvd.xn--p1ai/], luettu 26.4.2023 ja Петрозаводский Государственный Университет: В России реализуется программа “Арктический вызов”. [https://petrsu.ru/news/2022/108085/v-rossii-realizuetsy], luettu 26.4.2023.

[53] Сафронов, Иван: «Лучше один дорогостоящий прицельный удар, чем сто ударов без разбора». Газета «Коммерсантъ» 26.2.2018. [https://www.kommersant.ru/doc/3558424], luettu 19.5.2023.

[54] Paul, Michael & Swistek Göran: Russia in the Arctic Development Plans, Military Potential, and Conflict Prevention. German Institute for International and Security Affairs 2022. [https://www.swp-berlin.org/publications/products/research_papers/2022RP03_Russia_Arctic.pdf], luettu 14.4.2023 ja Gould-Davies, Nigel: Russia’s new foreign-policy concept: the impact of war. the International Institute for Strategic Studies (IISS) 6.4.2023. [https://www.iiss.org/online-analysis/online-analysis/2023/04/russia-new-foreign-policy-concept-the-impact-of-war/], luettu 14.4.2023.

[55] Rautala (2022) ja Haluhan (2021)

[56] Ahmad, Shaheer & Ali Zafar Mohammad: Russia’s Reimagined Arctic in the Age of Geopolitical Competition. Journal of Indo-Pacific Affairs, Air University Press 9.3.2022. [https://www.airuniversity.af.edu/JIPA/Display/Article/2959221/russias-reimagined-arctic-in-the-age-of-geopolitical-competition/], luettu 20.4.2023.

[57] Официальные сетевые ресурсы Президента России: Указ Президента Российской Федерации от 31.07.2022 г. № 512. [http://www.kremlin.ru/acts/bank/48215/page/1], luettu 5.4.2023.

Liite 1

Muutoksia Venäjän Federaation arktisen alueen politiikan perusteissa

Liite 2

Vertailussa Venäjän kerronta arktisen alueen ydinkysymyksissä

Leave a comment